Eläinlääkäripalvelu KyläELLi
 

25.8.2024  Koirille koitti vapaus - huolehdithan kuitenkin määräysten noudattamisesta

Syksy saapuu ja metsästyskausi alkaa. Kyyhkyn- ja sorsanmetsästys on jo alkanutkin, ja mm. jäniksenmetsästys käynnistyy 1. päivänä syyskuuta. Se tarkoittaa myös sitä, että maaliskuun alusta elokuun 19. päivään saakka ajoittuva, metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika on päättynyt koko maassa.

Piirroskuva pienestä koirasta, joka on kiinni talutushihnassa.

Koirien vapaana pitämiseen liittyy määräyksiä ja ehtoja, jotka on syytä pitää mielessä. Koiran kiinni- ja irtipitoa säätelevät järjestyslain 14 § ja metsästyslain 51 §. On hyvä muistaa, että taajamissa määräykset ovat aina järjestyslain mukaisia.

  • Koiraa ei saa pitää vapaana ilman maanomistajan ja metsästysoikeuden haltijan lupaa.
  • Koiran tulee aina vapaana ollessaan olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
  • Taajama-alueilla koiran pitäminen vapaana on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla vuoden ympäri.
  • Luonnonsuojelualueilla koira on pidettävä aina kytkettynä.
  • Koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle vastaavalle juoksuradalle.
  • Käveleminen, juokseminen tai hiihtäminen kytketyn koiran kanssa yleisellä kuntoradalla tai koiraladulla on luvallista ellei sitä ole erikseen kielletty kieltomerkillä.
  • Koiraa ei saa viedä yleisille uimarannoille, lasten leikkipaikoiksi varatuille alueille, toriaikana toreille tai yleiseen käyttöön kunnostetuille laduille tai urheilukentille, ellei sitä ole erikseen sallittu.


Koirien vapaana pitäminen herättää toisinaan voimakkaita reaktioita ja tunteita puolesta ja vastaan. Kennelliiton sivuilla koirien kiinnipitomääräyksistä kerrotaan seikkaperäisesti ja selkeästi. Niihin kannattaa tutustua, liikuit ulkona sitten yksin tai koiran kanssa. Määräyksiä noudattamalla ja muut ulkona liikkujat huomioon ottamalla taajamissa, ulkoilualueilla ja muualla luonnossa kulkeminen sujuu turvallisesti ja mukavasti.

29.4.2024  Antibioottien käytöstä ei merkittävää hyötyä koirien akuutin ripulin hoidossa

Eurooppalainen asiantuntijaverkosto ENOVAT (European Network for Optimization of Veterinary Antimicrobial Treatment) on tehnyt kattavan tutkimuksen antibioottien ja erilaisten ravintolisien käytöstä koirien akuutin ripulin hoidossa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että antibioottihoito tai ravintolisien käyttö eivät merkittävästi lyhentäneet koirien ripulin kestoa lievissä tai kohtalaisissa tapauksissa.

Tulosten valossa eläinlääkäreitä kehotetaan punnitsemaan tarkoin antibioottien mahdollinen hyöty erityisesti juuri lievissä ja kohtalaisissa tapauksissa. Antibiootteja määrättäessä tulisi ottaa huomioon niiden rajallinen hyöty ja mahdolliset seuraamukset, kuten antibioottiresistenssin lisääntyminen.

Koiran ripulitaudin kotihoito

  • Hoidon tarkoitus on rauhoittaa suoliston toimintaa keventämällä ruokintaa.
  • Aikuista koiraa voi paastottaa noin vuorokauden tai antaa pieniä ruoka-annoksia useamman kerran päivässä, esimerkiksi raejuustoa sekä keitettyä seitä, kanaa ja riisiä. Kun oireilu on hellittänyt, voidaan siirtyä vähitellen taas normaaliruokintaan.
  • Tärkeintä on huolehtia nesteen saannista. Veteen voi lisätä ripauksen suolaa, hunajaa tai antaa laimeaa lihalientä korvaamaan koiran menettämiä elektrolyyttejä. Tarjolla on hyvä olla aina lisäksi puhdasta vettä.
  • Myös suoliston tukihoitoon tarkoitettuja ravintolisiä voi käyttää. Niillä voi olla suolistoa suojaavia ja sen bakteerikantaa elvyttäviä vaikutuksia, vaikka ne eivät edellä mainitun tutkimuksen mukaisesti nopeuttaisikaan ripulista toipumista. Tavallisesti oireet hellittävät muutamassa päivässä.
  • Mikäli koiralla ei ole ruokahalua eikä se juo tai sen olemus on väsynyt ja apaattinen tai sillä on voimakasta veriripulia, kannattaa olla yhteydessä eläinlääkäriin.
Piirroskuvassa omistaja yrittää lääkitä koiraansa.

29.4.2024  Eläinnäytteiden kuljettaminen Ruokavirastoon helpottuu

Ruokaviraston logo

Ruokavirastoon voi jatkossa lähettää kuolleita eläimiä tutkittavaksi myös Postin välityksellä. Posti ottaa kuljetettavaksi alle 25 kg painoisia kuolleita eläimiä. Näytteet tulee olla pakattu Ruokaviraston pakkausohjeiden mukaisesti.

Postin logo.

Ohjeet näytteiden lähettämiseen

Ohjeet näytteiden pakkaamiseen

9.2.2024  Ulkonapitokielto suojaa siipikarjaa ja muita kesylintuja lintuinfluenssalta

Piirroskuvassa kanankasvattaja yrittää ohjata kanaansa sisälle kanalaan.

Siipikarjan ja muiden kesylintujen ulkonapitokielto astui voimaan 8. helmikuuta ja jatkuu toukokuun loppuun asti. Kiellon aikana siipikarja ja muut linnut on joko pidettävä sisätiloissa tai niiden käyttämä ulkoilualue on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla. Ulkonapitokiellon tarkoituksena on estää lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin kevätmuuton aikana. Suojausmääräyksistä kerrotaan tarkemmin Ruokaviraston sivuilla.

Korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle aiheuttavia influenssaviruskantoja esiintyy tällä hetkellä edelleen laajasti Euroopassa. Suomessa todettiin viime vuonna runsaasti lintuinfluenssatapauksia luonnonvaraisissa linnuissa eri puolilla maata. Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.

Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssan esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa ja toivoo tutkimuksiinsa erityisesti sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesi- ja petolintuja.

4.12.2023  Eläinten hyvinvointilaki voimaan vuoden alussa

Mäyräkoira katselee verkkoaidan takaa.

Vuoden alussa voimaan tuleva eläinten hyvinvointilaki korvaa 30 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain.

Hyvinvointilaki tarkentaa muun muassa koirien jalostuksen sääntöjä. Esimerkiksi pentujen teettäminen sairailla, voimakkaasti pelokkailla, aggressiivisilla tai rakenteellisista vioista kärsivillä koirilla ja hallitsematon lisääntyminen kielletään.

Alle puolivuotiaita pentuja saa tuoda Suomeen myyntiin vain, jos niille on tiedossa ostaja. Tällä pyritään kitkemään niin kutsuttua pentutehtailua.

Koirien pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkuvasti saatavilla sulaa vettä, myös ulkotarhoissa.

Tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa aiheuttavat välineet – esimerkiksi koirien koulutuksessa käytetyt piikki- tai sähköpannat – kielletään.

Eläinsuojelutapauksien ilmoitusvelvollisuus laajenee. Esimerkiksi seurakuntien työntekijöiden, sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ja ulosottoviranomaisten tulee jatkossa ilmoittaa, jos he havaitsevat kotikäynneillään avun tarpeessa olevan eläimen.

Ruokaviraston sivuilla kerrotaan tarkemmin koirien ja muiden eläinten pitoa koskevista uusista vaatimuksista ja uuden eläinten hyvinvointilain keskeisistä muutoksista.

23.10.2023 Lintujen talviruokintaa puhtaasti ja turvallisesti

Lintujen talviruokintapaikkojen puhtaanapito on tärkeää tautien leviämisen estämiseksi. Hyvin ylläpidetty ruokintapaikka ehkäisee myös rottien kerääntymistä paikalle.

Pikkuvarpunen ja sinitiainen ruokintatelineellä. BirdLife Suomi. Kuva: Petri Vainio.

Muutama yksinkertainen toimenpide riittää jo pitkälle:

  • Käytä ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon.
  • Puhdista ruokintatelineet ja alla oleva maa säännöllisesti vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteesta.
  • Ruokintapaikka on huomattavasti helpompi pitää puhtaana, jos tarjoat auringonkukansiemenet kuorettomina.
  • Vaihda ruokintapaikan sijaintia muutaman metrin verran talven aikana, mikäli mahdollista.

Erityisen tärkeää ruokintapaikkojen hygieniasta huolehtiminen on lämpiminä ja kosteina sääjaksoina.
BirdLife Suomi -järjestön sivuilta löydät
paljon lisää asiaa lintujen talviruokinnasta.

Myös kotieläintiloilla on ilmojen viilentyessä syytä suojautua ravintoa ja suojaa etsiviltä linnuilta ja jyrsijöiltä. Ohjeita tähän antaa Eläinten terveys ETT ry.

10.10.2023  Kennelliitolta uusi tietopaketti koirien roturisteytyksistä

Kromfohrländer

Koirarotuja, joiden perimässä ei ole tarpeeksi vaihtelua koiran hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jalostamiseksi voidaan risteyttää jonkun toisen rodun kanssa. Alkuperäisrodun perimää pyritään monipuolistamaan, jotta rotu säilyisi elinvoimaisena ja hyvinvoivana.

Suunnitelmallisten roturisteytysten teko on kansainvälisestikin melko uutta. Suomen ensimmäinen koirien risteytysprojekti alkoi vuonna 1997 pinserillä, johon risteytettiin snautseria. Tulokset ovat olleet hyviä. Parhaillaan on käynnissä kromfohrländerin (kuvassa) risteytysprojekti.

Suomessa roturisteytystoimintaa ohjeistaa Kennelliitto. Tietoa roturisteytyksestä liiton verkkosivuilla.

10.9.2023  Afrikkalaista sikaruttoa tavattu Ruotsissa

Karttakuva Ruotsista ja Suomesta. Karttaan merkitty Fagersta ja Pihtipudas.

Ruotsin eläinterveysviranomaiset tiedottivat 6.9.2023, että luonnonvaraisesta villisiasta on todettu afrikkalaisen sikaruton tartunta Keski-Ruotsissa Fagerstan kunnan alueella. Tapaus on ensimmäinen Ruotsissa, eikä tautia esiinny vielä muissa Pohjoismaissa. Tartunnan leviäminen vielä laajemmalle pyritään estämään ja siksi tartunta-alueella aiotaan kieltää oleskelu, marjastus, sienestys, metsästys, metsätyöt ja muu liikkuminen tilanteen alkuvaiheessa.

Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen tappava virustauti, joka ei tartu muihin eläimiin eikä ihmisiin. Se on yksi vakavimmista sikojen tarttuvista taudeista ja kansainvälisen eläinten tartuntatautien toimiston OIE:n listaama vaarallinen eläintauti.

Siat levittävät virusta kaikissa eritteissään. Virus leviää helposti tartunnan saaneen sian mukana, sianlihan ja sianlihatuotteiden, ihmisen, esineiden ja kulkuneuvojen välityksellä. Virus kuolee 30 minuutissa 60°C lämpötilassa.

Ruokavirasto muistuttaa kaikkia siankasvattajia, että sikalan tautisuojauksen on oltava kunnossa. Jos sioissa havaitaan afrikkalaiseen sikaruttoon viittaavia oireita, on otettava välittömästi yhteys kunnan- tai läänineläinlääkäriin. Jos luonnossa liikkuva metsästäjä, retkeilijä tai muu henkilö löytää kuolleen tai sairaalta vaikuttavan villisian, tulee siitä ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jotta tilanteen vaatimiin tutkimuksiin päästään nopeasti.

18.8.2023  Metsästysaika on käsillä – oletko valmis?

Piirretty kuva metsästäjästä, joka tähtää haulikollaan vierellään ajokoiransa.

Kesä on taas mennyt ja odotettu koirien irtipitoaika alkaa! Niinpä olisikin syytä tarkastella, että koirien rokotukset ovat voimassa ja tarvittaessa suorittaa loishäätö eli madotus. Myös ulkoloishäätö voi olla tarpeellinen. Syksyisin liikkuu vielä puutiaisia ja kettukapinkin voi huonolla tuurilla saada metsäreissulta tuliaisina.

Muistathan myös varmistaa, että linnunmetsästys tapahtuu alueella, jossa ei ole todettu lintuinfluenssaa tai lintujen joukkokuolemia.

Ruokavirastosta lintuinfluenssaan liittyviä ohjeita sekä kartta todetuista tapauksista.